BLOGI – K niin kuin katastrofi: länsimaiden seitsemän tulevaisuutta
- Uutta tulevaisuudesta: teknomiljardöörien yritys muuttaa maailmaMaailmassa on valtava epäsuhde tiedon, varallisuuden ja etummaisen teknologian tarjoamien mahdollisuuksien ja toisaalta…
- ”Koske tulee se suurin, se suurin” – eli uuden katastrofin oloissaSe murhe, mi eilen mun murtaa oli, suli hymyks, kun tänään suurempi tuli…
- Eero Paloheimo ja demokratian horjuttamisen houkutusEmeritusprofessori Eero Paloheimon haastattelu tämän päivän Helsingin Sanomissa (HS 11.2.22) ei ole sisällöltään…
- Vuosi kirjastamme, kaksi vuotta pandemiaa – miltä nyt näyttää?Yhdellä tavalla olemme koronakirjassamme ”K niin kuin katastrofi” yksinäisiä: monet asiat, joista me…
- Ennustus jota poliitikot eivät kerroUskontotieteen professori Lauri Honko (1932–2002) keksi yhden kiintoisan asian kansanlääkinnän periaatteista. Jos noituus…
- Eurooppa palaa vanhaan itä- ja länsijakoon – eikä tarvitse Yhdysvaltoja?”Silloin syntyisi uudelleen poliittinen jako läntiseen ja itäiseen Eurooppaan. Länsimaisiin arvoihin sitoutunut Eurooppa…
- Länsimaiden tuho II – belgialisoituminen eli belgialiseringenKansanedustaja Mats Löfström kirjoitti häkellyttävän tarkasti ja terävästi yhdestä länsimaiden politiikan ja kulttuurin…
- Afganistan – länsimaiden suurin tappioLänsimaiden epäonnistuminen Afganistanissa on yhtä suuri tappio kuin Neuvostoliiton kaatuminen oli voitto. Puntit…
- Isse Hilleri: Mä oon vaan himassaOlemme päivittäneet musiikkilistaamme. Isse Hillerin rokahtava ”Mä oon vaan himassa” on sattuva kuvaus…
- Velan myönteinen tulevaisuusVenäjällä länsimaiden talouspakotteet ja vanhanaikainen talous ovat tuottaneet juuri sen hyvän, mihin monet…
- Kauheat komeetat”Muutama viikko sitten nähtiin Saksassa, Liivinmaalla, Ruotsissa ja muissa paikoissa kauhistuttava komeetta. Nyt…
- Toinen ottoVuosi sitten, näihin aikoihin olivat poikkeusolot jo käyneet tutuiksi. Tällä samaisella päivämäärällä (26.3.)…

Kautta historian katastrofit ovat paljastaneet, ketkä ihmiset ja mitkä valtiot selviävät. Katastrofit kiihdyttävät muutosta, joka tavallisesti on jo alkanut mutta jota ei ole vielä huomattu. Kirja on raju tilitys tulevaisuutemme uhista, joista ympäristöongelmat saattavat olla niitä helpommin ratkaistavia. Keskustelu jatkuu tämän sivuston katastrofi-blogissa!
K niin kuin katastrofi. Länsimaiden seitsemän tulevaisuutta on kirjallinen matka historian, nykyhetken ja tulevaisuuden katastrofeihin. Todennäköisimmät katastrofit ovat niitä, joita ei yleensä tulla ajatelleeksi – ja ne kenties ovat lähempänä kuin tulisi mieleen. ”K niin kuin katastrofi” on ensimmäinen teos, jossa koronakriisin syntyä ja vaikutusta tulevaisuuteemme tarkastellaan kokonaisuudessaan. Koronapandemia on ensimmäinen kaikkia koskettava, maailmanlaajuinen katastrofi toisen maailmasodan jälkeen.
Kirja käsittelee aluksi koronakriisin syntyä ja vuoden 2020 tapahtumia erityisesti Suomen ja Ruotsin erilaisten kriisinhoitomallien kautta. Sitten katse kiinnittyy kohti tulevia kriisejä ja väistämättömiä katastrofeja. Ne liittyvät valtion rooliin, mediaan, tiedon käsitteeseen, digitalisaatioon, talouteen, globalisaatioon ja lopulta tulevaisuuteen itseensä. Katastrofit tuntuvat toivottomilta ja synkiltä, mutta niihin on mahdollista suhtautua tyyneydellä: katastrofeja on aina ollut ja niitä tulee aina olemaan. Niistä on mahdollista selvitä.
Mielentilalla on myös ääni. Tervetuloa mukaan kuuntelemaan!
Näillä sivuilla päärooliin saa musiikki ja siihen liittyvät tekstit. K niin kuin katastrofi -kirjan lopussa on luku, jonka nimi on ”Tältä se kuulostaa”. Se on kirjan soundtrack. Tänne päivitämme myös lisää katastrofihenkistä ja koronakriisiltä kuulostavaa musiikkia. Niissä saattaa kuulua eristäytymisen ahdinko ja toivottomuus, mutta myös toivo ja ilo paremmasta huomisesta. Päivitämme myös blogia, jonka sisällöt noudattavat kirjamme teemoja. Kirjoitukset voivat olla myös jotain aivan muuta kuin musiikkia.
Musiikki: tältä se kuulostaa
Kappale ja siihen liittyvä teksti aukeavat otsikosta.
Koko soiva lista löytyy Spotifysta nimellä K niin kuin katastrofi.
-
Henry Purcell: Kuningas Arthur, ”Hornpipe” kolmannesta näytöksestä
-
The Police: Don’t Stand So Close To Me
-
Eppu Normaali: Suomi-ilmiö
-
The Rolling Stones: Living In A Ghost Town
-
Hubert Parry: Jerusalem, The Shiresin tulkinta
-
Richard Wagner: Tristan ja Isolde, alkusoitto I näytökseen
-
Max Richter: The Departure sarjasta The Leftovers
-
Teresa Teng: 月亮代表我的心
-
Jawsh 685 & Jason Derulo: Savage Love
-
Jonathan Larson: Season of Love musikaalista Rent
-
Björk: Virus
-
Isse Hilleri: Mä oon vaan himassa
-
Corona: This is the Rhythm of the Night
-
Toivon Kärki: Uuden edessä
-
Kaj Chydenius: Työttömän laulu
-
Go Down Moses, negrospirituaali Louis Armstrongin esittämänä
-
Jan Johansson: Visa från Utanmyra
-
Bella Ciao: Versión Orquestal
-
Anna German, Выхожу один я на дорогу
-
Georg Friedrich Händel: Sarabande
-
Johann Sebastian Bach: Goldberg-muunnelmat Glenn Gouldin soittamana
K niin kuin katastrofi – länsimaiden seitsemän tulevaisuutta
Olimmeko jo unohtaneet, millaista on elää, kun katastrofi iskee? Kun koronakriisi vyöryi niskaan, Euroopassa ei enää muistettu, millaista on elää keskellä romuttuvia talouksia, uhkaavaa kuolemaa ja poikkeustilan natisuttamaa demokratiaa.
Koronakriisi on ollut ensimmäinen maailmanlaajuinen kriisi sitten toisen maailmasodan. Se herätti näkemään, että demokratiassa on ongelmia ja eriarvoisuus uhkaa pirstoa yhteiskunnan perustan. Onko kaikki siis menetetty?
K niin kuin katastrofi pureutuu koronan paljastamiin tulevaisuuksiin, jotka käsittelevät valtion roolia, mediaa, tietoa, digitaalisuutta, taloutta ja globalisaatiota. Kriisejä tulee olemaan aina. Kirja paljastaa, millaisessa maailmassa ne kohtaamme.

Tekijät

FM, Rami Kangas (s. 1972) on yrittäjä ja perheenisä, viestinnän ammattilainen ja taiteilija. Hän on toiminut urallaan sekä toimittajana, työskennellyt markkinoinnin johtotehtävissä sekä luovissa että projektijohdollisissa tehtävissä mainos- ja viestintätoimistoissa. Hän on opiskellut Turun ja Uppsalan yliopistoissa historiaa, musiikkitiedettä ja tulevaisuudentutkimusta. Lisäksi Rami on opiskellut viulun soittoa ja kuvataiteita.
Tutustu lisää: www.ramikangas.com

FT, dosentti Marko Nenonen (s. 1956) on yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa. Hän on kirjoittanut useita teoksia mm. noitavainoista ja liikenteestä. Hän on mieleltään intoutunut eurooppalainen. Hän on myös Slow Movement -liikkeen aktiivi (siis kaikessa turhassa mahdollisimman passiivinen!). Hän harrastaa lähinnä lukemista, ”kuten tällaisilla kuivakkailla kavereilla on tapana”. Kesäisin osa aikaa kuluu mökillä Inkoossa. Kaamoksen alettua mutta ennen joulusesonkia hän saattaa käydä hyvin pohjoisessa ja poikkeaa aina silloin Sevetin baarissa. Tärkeitä asioita ovat perhe, muut läheiset ja ystävät, seurustelu, ruoka, rauhallinen polkupyöräily ja kuntosali. Lisäksi sanoma- ja aikakauslehdet sekä musiikin kuuntelu kuluttavat kaiken sen ajan, mikä muutoin pitäisi uhrata kehittäville harrastuksille. Marko oli vuosia myös yksityisyrittäjänä ja tarttuu yhä joskus johonkin sisällöntuotannon tai viestinnän tehtävään Nevelyn Media Oy:ssä. Lisää täältä.

FT, tutkija, tiedetoimittaja Mari Välimäki (s. 1981) on uuden ajan alun Ruotsin historiaan perehtynyt historiantutkija ja kahden lapsen äiti. Hän väitteli keväällä 2021 Turun yliopiston Suomen historian oppiaineesta tutkimuksella, joka käsittelee esiaviollisia suhteita 1600-luvun ruotsalaisissa yliopistokaupungeissa. Mari on valmistunut maisteriksi Tampereen yliopistossa ja ollut vierailevana tutkijana Uppsalan yliopistossa. Hän on toiminut yliopisto-opettajana, tutkijana historiatieteellisissä hankkeissa sekä toimittanut tiedettä popularisoivia sähköisiä julkaisuja. Parhaillaan Mari toimittaa Aikakauskirja Genosta ja on Uuden ajan alun tutkimuksen verkoston toimikunnan puheenjohtaja.
Tutustu lisää: LinkedIn