Tasan vuosi sitten varmistui Suomen ensimmäinen koronavirustapaus. Tartunta oli todettu Lapin Keskussairaalassa. Sinne Kiinan Wuhanista kotoisin oleva turisti oli kuljetettu Saariselältä, jossa hän oli ollut lomailemassa. Järjestyksessään se oli yhdeksäs EU-alueella todettu koronatapaus.
Kärkijoukoissa mentiin, mutta silloin todettiin, että taudin leviämisen riski olisi Suomessa hyvin pieni. Todellisuus kuitenkin muuttui parissa kuukaudessa radikaalisti. Nyt olemme koronatilastoissa toistaiseksi häntäpäässä, mikä on hyvä asia. Muuten asiat eivät niin hyvin olekaan. Koronavirus on edelleen sitkeästi läsnä lähes jokaisessa maailman maassa eikä pandemia näytä hellittävän. Se myös aiheuttaa paljon muita murheita.
Tietoisuus viruksesta ja sen aiheuttamasta taudista on kasvanut vuoden mittaan, mutta vielä alkukeväästä 2020 silmille räjähtänyt katastrofi aiheutti valtavaa hämmennystä.
Hämmennys oli niin suurta, että siitä virisi ajatus kirjasta. Sen pitäisi olla kirja, joka päivittäisten ja päällevyöryvien uutisten ja asiantuntijalausuntojen sijaan keskittyisi tarkkailemaan myös isompaa, historiallista maisemaa. Idea on vuodessa muuttunut todellisuudeksi ja kirja on nyt valmis. Tänään, vuosi siitä, kun korona-aika Suomessa virallisesti alkoi, julkaisemme aiheesta teoksen, jonka nimi on K niin kuin katastrofi.
Meitä tekijöitä on kolme, hyvästä syystä. Historiallisten ja tiettyyn aikaan keskittyvien teosten kirjoittaminen on työlästä ja hidasta. Tarvetta laajemmille analyyseille ja synteeseille on kuitenkin paljon ja aikaa samalla rajallisesti. Yksin tästä työstä ei olisi selvinnyt.
Erilaisia epidemioita ja pandemioita on ollut historiassa useita, eivätkä ne ilmiöinä yllätä ainakaan historiantutkijoita. Taudit ovat aina muokanneet historian kulkua, välillä niistä puhutaan paljon, toisinaan ei juurikaan, ja joskus ne eivät päädy historian lehdille laisinkaan. Käsitykset sekä historiasta että todellisuudesta muuntuvat alati. Juuri tällä hetkellä tiedot taudeista ja niiden aiheuttamista tuhoista kiinnostavat, koska vaikutukset levittäytyvät kaikkialle. Monet yksilöt ja yhteisöt ovat nyt joutuneet kohtaamaan jotain sellaista, joka oli leijunut vain pahaenteisinä mahdollisuuksina ja tiedeihmisten utuisina uhkakuvina. Sitten toisen maailmasodan emme ole yhteisesti kohdanneet vastaavaa onnettomuutta.
K on se korona, mutta se on myös kollektiivinen katastrofi, jonka vaikutukset ulottuvat valtioiden uudenlaisten roolien kehittymiseen, median ja tiedon olemuksiin, digitaalisaatioon, talouteen, globalisaatioon ja tulevaisuuteen itsessään. Nämä ovat ne teemat, jotka tutkimus- ja kirjoitustyössämme nousivat eteemme. Samalla oli välttämätöntä katsoa kauemmas menneeseen ja havaita, kuinka rajusti esimerkiksi 1600-luvun, tuon suuren katastrofaalisen vuosisadan haamu kaiken karuuden keskellä alkoi puhutella. K niin kuin katastrofi on tätä kaikkea.
Kirjasta nettisivuksi
Kirja on erityinen media. Sitä kirjoitetaan aikansa, sen jälkeen sisältöä puidaan, muutetaan ja editoidaan paremmaksi niin sisällöltään kuin kieliasuiltaankin. Lopulta se päätyy yksiin kansiin omanlaiseksi historiankuvaksi. Tilanteessa, jossa analysoidaan keskeneräistä prosessia, mitä koronakriisi parhaimmillaan on, kirja on välineenä poikkeuksellisen vaativa. Tiedot ympärillä vaihtuvat, tuoreutuvat ja muuttuvat. Lähteitä tulee koko ajan lisää.
Kirjoittaminen on kilpajuoksua ajan ja tiedon kanssa. Kirjan pitäisi kuitenkin pystyä tavoittamaan jotain sellaista ytimekästä, joka ei ole riippuvainen päivittäisistä tiedon tarkentumisista. Siksi on ollut ensiarvoisen tärkeää, että olemme tehneet tätä yhdessä. Olemme voineet punnita ja arvioida lähteitämme, löytää suuria ja pysyvämpiä linjoja, havainneet rakenteita, jotka ovat peräisin menneestä. Samalla olemme pystyneet näkemään tulevaisuuteen. Siitä on merkkejä kaikkialla. Koronakriisi on oikeastaan antanut meille valokeilan, jonka avulla nykyisyyden ja tulevaisuuden rakenteet ovat tulleet entistä selvemmin näkyviin. Tästä kaikesta löytyy lisää itse kirjasta.
Tämän nettisivun tarkoitus on pitää yllä päivittäisempää keskustelua blogien muodossa, avata joitakin kirjan teemoja päivänpolttavista näkökulmista ja mahdollisesti tarkentaa kirjassa olevia tietoja.
Ehkä keskeisin sisältö on kuitenkin musiikki. Kirjan lopussa on luku, joka on nimeltään ”Tältä se kuulostaa”. Se esittelee valikoiman musiikkia, joka kuvastaa vuoden 2020 tuntemuksia äänen välityksellä. Laadimme jokaisesta kappaleesta myös pienen kuvauksen ja itse soiva lista löytyy Spotifysta samalla nimellä kuin kirjammekin, K niin kuin katastrofi. Musiikki on tunnelmiltaan kirjan teemoja mukaileva ja katastrofihenkinen. Musiikit kertovat eristyksestä, ahdistuksesta, toivosta ja toivottomuudesta. Ne voivat myös tuoda iloa ja oivalluksia. Tarkoitushan on, että lukeminen voi saada aivan uuden ulottuvuuden, kun laittaa listan soimaan. Ja voihan sitä ihan muutenkin vaan kuunnella.
Tarkoitus on, että Spotify-lista täydentyy. Lisäämme listaan uusia musiikkikappaleita, jotka mielestämme sopivat jatkamaan tunnelmia tässä erikoislaatuisessa maailmantilanteessa. Lupaamme myös kirjoittaa niistä aina rivin tai kaksi. Otamme totta kai myös vinkkejä vastaan!
Tervetuloa mukaan sekä lukemaan kirjaa, kuuntelemaan musiikkia että seuraksemme tälle sivustolle. Palautteesta olemme enemmän kuin kiitollisia.
Tilaa kirja tästä
*
Tämä saitin tuotannosta vastaa Nevelyn Media sekä suunnittelusta ja toteutuksesta Kangas Media & Marketing. Kirjamme on kustantanut Atena Kustannus.