”Muutama viikko sitten nähtiin Saksassa, Liivinmaalla, Ruotsissa ja muissa paikoissa kauhistuttava komeetta. Nyt parin viikon ajan se on näkynyt täällä meillä. Komeetta on varmasti suurten maanvaivojen tuoja, jos emme paranna syntisiä tapojamme. Tämän vuoksi tulee kunniallisten herrojen veljien muistuttaa kuulijoitaan; synnistä tulee rankaista innolla ja vakavuudella ei ainoastaan yleisesti vaan erityisesti niistä synneistä, joita eniten esiintyy. Meidän tulee osoittaa olevamme uskollisia valvojia asettaen ne, jotka tavataan tekemästä jotakin, jota ei voida mitenkään hyväksyä, kuultavaksi ja asianmukaisesti rankaistavaksi.”
Johannes Gezelius vanhempi 21.12.1680 Turun hiippakunnan kirkkoherroille
Marraskuisena aamuna 1680 saksalainen tähtitieteilijä Gottfried Kirch huomasi Kuuta ja Marsia tarkastellessaan tähden, jota ei löytynyt Tyko Brahen tähtikatalogista. Pian hänelle paljastuisi, että Kuun lähellä näkynyt tähti oli yksi 1600-luvulla kirkkaimpana ja näyttävimpänä loistaneista komeetoista eli pyrstötähdistä. Kyseessä oli sama komeetta, josta Turun piispa Johannes Gezelius vanhempi kertoi hiippakuntansa kirkkoherroille kirjeessään joulun alla 1680. Kirch löysi komeetan kaukoputkella tarkkaillessaan taivasta Coburgissa Saksassa, mutta jo viikkoa myöhemmin marraskuun lopulla sen saattoi nähdä paljaalla silmällä Filippiineillä, Kiinassa ja Englannissa. Joulukuun alusta lähtien komeetta näkyi myös Suomen Turussa. Tieto komeetasta oli saapunut Pohjolaan jo ennen kuin se näkyi taivaallamme.
Kuten piispan kirje osoittaa, komeetta herätti kauhistusta. Kirjassamme kirjoitamme siitä, miten 1600-luvun pahin aika alkoi kolmesta komeetasta vuonna 1618. Tähtitieteilijä Johannes Kepler kirjoitti astrologisessa almanakassaan vuonna 1618, että maaliskuussa viisi planeettaa ovat konjunktiossa, joka aiheuttaa äärimmäisiä sääoloja. Jos lisäksi nähtäisiin komeetta, se enteilisi poliittisia mullistuksia. Tähtien ennustus piti paikkansa ja kadot, levottomuudet ja sodat tulivat pitkäksi ajaksi osaksi eurooppalaisten elämää.
Johannes Gezelius vanhemman kirjeestä paistaa aikakauden yleinen usko pyrstötähtien pahoihin enteisiin. Gezeliuksen kirjeessä näkyy myös Ruotsille leimallinen ja kaiken läpileikannut luterilainen puhdasoppisuus, jonka mukaan Jumala rankaisi yhteisöä siihen kuuluneiden yksilöiden synneistä, mikäli syntejä ei sovitettu. Komeetta toisi kamalia koettelemuksia, jos ihmiset eivät kääntyisi pois syntiseltä tieltään ja jos papit eivät huolehtisi siitä, että synnintekijöitä rankaistaisiin. Papiston tuli osoittaa kuuliaisuuttaan Jumalalle ojentamalla seurakuntalaisiaan, joiden puolestaan tuli elää Jumalalle kuuliaisesti. Jos tapain turmelus jatkuisi, seuraisi komeetasta kauheuksia.
Gezelius oli eurooppalaisessa mittakaavassa näkemystensä kanssa kaltaistensa joukossa, sillä suuri osa 1600-luvun papistosta ja tieteentekijöistä uskoivat pyrstötähtien ennustavan pahoja aikoja. Vuosisadan aikana tapahtui kuitenkin muutos: komeettojen mukanaan tuomiin vitsauksiin uskottiin yhä harvemmin vuosisadan loppupuolella eivätkä esimerkiksi 1690-luvun nälkävuodet aiheuttaneet samanlaisia yhteiskunnallisia levottomuuksia kuin aiemmin. Vuosisadan lopulla ja 1700-luvun alussa pyrstötähtien ratoja pystyttiin jo laskemaan. Ensimmäiset laskutoimitukset teki Edmond Halley vuonna 1705 Isaac Newtonin ja muiden tutkijoiden töihin pohjautuen ja ennusti, että vuonna 1682 nähty komeetta palaisi vuonna 1758. Kun komeetta käyttäytyi juuri niin kuin Halley oli laskenut ja palasi ennustettuna vuonna, se nimettiin jo kuolleen Halleyn mukaan. Maria Margaretha Kirch oli puolestaan ensimmäinen nainen, joka löysi komeetan.
Maria Kirch, omaa sukuaan Winckelmann, oli vuonna 1680 kymmenen vuotias, kun hänen tuleva aviomiehensä Gottfried Kirch löysi marraskuisena aamuna komeetan kuun läheltä. Marian isä oli tähtitieteestä kiinnostunut pappi ja opetti tytärtään. Isänsä kuoleman jälkeen Maria jatkoi tähtitieteen opintoja itseoppineen Christoph Arnoldin luona, jonka kautta Maria ja Gottfried tapasivat ja avioituivat 1692. Vuonna 1700 Brandenburgin vaaliruhtinas Frederik III tarjosi Gottfriedille kuninkaallisen tähtitieteilijän paikkaa Berliinistä, jonne rakennettaisiin uusi observatorio. Gottfried toimi kuninkaallisena tähtitieteilijänä kuolemaansa asti ja Kirchin pariskunta työskenteli yhdessä. Vuonna 1702 Maria löysi uuden komeetan, jonka löytämisestä hänen miehensä tosin ensin vei kunnian, mutta myöhemmin ennen kuolemaansa hän myönsi Marian tehneen löydön. Gottfried kuoli vuonna 1710 ja Maria pyysi Berliinin kuninkaalliselta tiedeakatemialta lupaa jatkaa miehensä tehtävään kuuluneiden kalentereiden tekemistä yhdessä poikansa Christfriedin kanssa. Christfried oli isänsä kuoleman aikaan vasta 16-vuotias. Ilmeisesti Maria ajatteli, että hän hoitaa kuolleen miehensä tointa poikansa kanssa ja kun poika on aikuinen, hän ottaa kuninkaallisen tähtitieteilijän tehtävän hoitaakseen. Maria toimi tässä samalla tavalla kuin esimerkiksi porvarislesket, joilla oli oikeus jatkaa miehensä liiketoimia yksin tai yhdessä poikansa kanssa miehensä kuoltua uuden ajan alun eurooppalaisissa kaupungeissa.
Marian pyyntöä asettui tukemaan akatemian presidentti, matemaatikko Gottfried Leibniz, mutta muut akatemian jäsenet kokivat, että olisi kiusallista, jos nainen tuottaisi kalenterit. Maria sai jäädä asumaan Gottfriedin tehtävään kuuluneeseen taloon ja kuninkaallisen tähtitieteilijän tehtävään valittiin Gottfriedin avustajana vuodesta 1701 toiminut tähtitieteilijä Johann Heinrich Hoffmann. Maria ja Christfried kuitenkin jatkoivat tähtitieteen parissa. Vuonna 1712 Maria siirtyi työskentelemään von Krosigkin observatorioon ja julkaisi tekstin tulevasta Jupiterin ja Saturnuksen konjuktiosta vuonna 1714. Maria Kirch kirjoitti myös tutkimuksia revontulista sekä vuonna 1712 tapahtuneesta Auringon, Saturnuksen ja Venuksen konjunktiosta. Kun Krosigk kuoli, Maria ja Christfried siirtyivät Danzigiin, missä ottivat hoitoonsa Heveliuksen observatorion. Hoffmann kuoli vuonna 1716 ja Christfried nimitettiin kuninkaalliseksi tähtitietelijäksi 22-vuotiaana. Christfried Kirch sai näin lopulta isänsä tehtävän hoitaakseen ja hänen äitinsä Maria sekä hänen siskonsa Christine ja Margaretha toimivat miehen avustajina. Maria Kirchin tieteellinen toiminta loppui vuonna 1717, koska hänen katsottiin olevan liian hallitseva observatoriossa ja erityisesti julkisissa tilaisuuksissa. Maria, Christine ja Margaretha Kirch osallistuivat perheiden poikien ohella opiskeluun lapsesta lähtien ja erikoistuivat tähtitieteeseen. Ensin Winckelmannin perhe ja myöhemmin Maria Kirch perheensä emäntänä tarjosivat kaikille lapsille mahdollisuuden toimia tähititieteen parissa. Maria pyrki varmistamaan lastensa menestyksen akateemisessa maailmassa siinä, missä porvarislesket pyrkivät turvaamaan perheiden liiketaloudellisen menestyksen miehensä kuoltua.
Nykyään akateemiset tehtävät eivät siirry perheiden sisällä samalla tavalla kuin uuden ajan alussa eikä komeettojen ajatella ennakoivan katastrofeja tai Jumalan kaameita rangaistuksia ihmiskunnalle. Edelleen kriisien keskellä ihmisiä kuitenkin muistutetaan yhteisestä vastuusta kriisin voittamiseksi. Ruotsissa pääministeri Stefan Löfven on koronavuoden aikaan viitannut puheissaan termiin ”folkvett”, eli vastuuseen, ymmärrykseen ja hyviin tapoihin. Näitä asenteita vaadittiin jokaiselta ruotsalaiselta, jotta kriisi voitettaisiin. Yksilöillä on ruotsalaisessa ajattelussa kriisitilanteissakin oikeutensa, mutta myös velvollisuutensa, kuten osoitamme kirjassa. Samaa on korostettu Suomessa. Näytä, että välität! oli Turun kaupungin iskevä muistutus maskisuositusten tullessa voimaan joukkoliikenteessä elokuussa 2020. Katastrofit ovat vuosisatojen ajan saaneet viranomaiset ja valtaapitävät muistuttamaan siitä, että yksilöt luovat päätöksillään yhteisöjen hyvinvointia. Yksilöt ja perhekunnat aikaansaavat myös muutosta. Winckelmannin ja Kirchin perheissä tehdyt päätökset tyttöjen kouluttamisesta poikien rinnalla edesauttoivat naisten asemaa akateemisessa maailmassa aikana, jolloin yliopisto ja tiede olivat yksinomaan miesten maailma ja nainen yhtenä valtakunnan merkittävimmistä tähtitieteilijöistä herätti useimmissa kiusallisia tunteita.
Kirjallisuutta:
Samling af Domkapitlets i Åbo Circulär-Bref. Första delen. Koonnut G. G. Hällström. Christ. Ludv. Hjelt 1836.
David A. J. Sergeant, The Greatest Comets in History. Broom Stars and Celestial Scimitars. Springer 2009.
Monika Mommertz, ”Schattenökonomie der Wissenschaft. Geslechtordnung und Arbeitssystem in der Astronomie der Berliner Akademie der Wissenscaften im 18. Jahrhundert”. Teoksessa Thesera Wobbe (toim.), Frauen in Akademie und Wissenschaft. Band 10. Arbeitsorte und Forschungspraktiken 1700–2000. De Gruyter 2002, 31–63.
Jarna Heinonen & Kirsi Vainio-Korhonen (toim.), Women in Business Families from Past to Present. Routledge 2018.
Kuva: Komeetta Rotterdamin yllä, Lieve Verschuier 1680, Museum Rotterdam. Wikimedia Commons.