Ruotsin koronakevään 2020 epidemian hallinta on herättänyt paljon ihmetystä ja keskustelua niin Ruotsissa kuin maailmalla. Ruotsissa ei toteutettu niin sanottua lock-downia eli maata ei suljettu kuten monissa muissa Euroopan maissa toimittiin. Ravintolat, harrastuspaikat, kauppakeskukset, museot, teatterit ja koulut pysyivät auki. Syitä tähän on esitetty monia, esimerkiksi talouden käynnissä pitäminen sekä halu välttää sosiaalisten ongelmien kärjistyminen pandemian myötä. Yhdeksi syyksi nähtiin halu kunnioittaa yksilön oikeuksia.
Ehkä tärkeämpää on, että Ruotsissa lainsäädäntö ei salli julistaa voimaan poikkeusoloja epidemian vuoksi. Tähän ei myöskään nähty tarvetta pandemian hallinnassa keväällä ja edelleen talvella 2021 on asiantuntijoita, joiden mukaan yhteiskunnan täydellä sulkemisella ei ole merkittävää roolia pandemian etenemisen hidastamisessa. Tärkeämpänä pidetään kohdennettuja rajoitustoimia. Selvitämme Ruotsin mallia ja sen syitä kirjassamme perusteellisesti.
Useat ruotsalaiset ovat painottaneet sitä, että Ruotsissa vallitsee asiantuntijavalta, jolloin pandemiaan ja sen hillitsemiseen liittyvä päätöksenteko on asiantuntijoiden, ei poliitikkojen käsissä. Pandemian hoidosta vastasi vuonna 2020 pääasiassa Kansanterveysvirasto, Folkhälsomyndighet, jonka edustajana ja äänitorvena toimi useimmiten Anders Tegnell. Hän lienee tällä hetkellä maailman tunnetuin epidemiologi. Jo keväällä 2020 muutamat syyttivät hallitusta Tegnellin selän takana piilottelusta. Kritiikki voimistui syksyn aikana, kun huomattiin, että koronan toinen aalto hyökyi myös Ruotsin yli, vaikkei niin Tegnellin mukaan olisi pitänyt käydä. Tästä huolimatta ruotsalaisten luottamus Tegnelliin ei horjunut vielä lokakuussa. Mielipidemittausten mukaan luottamus valtionepidemiologiin vain kasvoi ja samaan aikaan pääministeri Löfvenin kannatus laski. Hallitusta on syytetty passiivisuudesta kriisinhallinnassa. Jouklukuussa tehdyn uuden mittauksen mukaan myös luottamus Tegnelliin sekä Kansanterveysvirastoon olivat laskeneet koronan toisen aallon myötä.
Onko hallituksen linja sitten kuitenkaan huono? Ruotsalaisen internetjulkaisu Kvartalin päätoimittaja Jörgen Huitfeldt kirjoitti Dagens Nyheterin kolumnissa (DN 6.1.2021/maksumuurin takana) kuinka ruotsalaiset poliitikot palkitaan passiivisuudesta kriisitilanteiden hoidossa. Nopeat aktiiviset toimet puolestaan tuovat helposti lunta tupaan. Huitfeldtin mukaan Ruotsissa ihmisten elämää rajoittavat koronatoimet ovat olleet lievempiä ja päätökset näistä toimista on tehty hitaammin kuin muissa maissa. Hidas päätöksenteko ei ole uusi ilmiö. Myös vuoden 2015 pakolaiskriisin yhteydessä toimien kanssa odotettiin, samoin jouluna 2004 useassa Aasian maassa uhreja vaatineen tsunamikriisin jälkihoidossa. Huitfeldt kysyy, onko Ruotsissa luotu kulttuuri, jossa sitä rankaistaan, joka toimii päättäväisesti mutta epätäydellisesti, mutta päättäjä, joka toimimattomuudellaan aiheuttaa vahinkoa, ei kärsi passiivisuutensa seurauksista. Tällöin passiivinen linja on poliitikon uran kannalta hyvä, vaikka se saattaa hidastaa kriisin hoitamista ja siitä toipumista. Myös asiantuntijavaltaan nojautuminen on poliitikolle edullista.
Huitfeldtin kanssa samoilla linjoilla ovat Ylen Ulkolinjan Korona Ruotsissa -ohjelmassa (YLE 11.1.2021) haastatellut ruotsinsuomalaiset. Heidän kokemuksensa on, että kriisitilanteessa Ruotsissa koitetaan vältellä päätöksen tekoa mahdollisimman pitkään. He kuitenkin korostivat, että Suomessa pyritään tekemään päätöksiä, joiden kanssa sitten eletään olivatpa ne hyviä tai huonoja. Ohjelmassa esitetty stereotypia lienee monille tuttu vertaus ruotsalaisten ja suomalaisten eroista.
Huifeldtin kirjoituksessa ja Ylen haastattelemien puheissa on havaittavissa kaikuja siitä ruotsalaisten leiristä, joka on merkittävämpien koronarajoitusten kannalla ja kaipaavat voimakkaampaa poliittista johtoa tilanteen hoitamiseen. Osa vastaavia puheenvuoroja käyttäneistä on nostanut esimerkikseen Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön, joka on Ruotsissa nähty vahvana johtajana vaikeassa tilanteessa. Vähän on kiinnitetty huomiota siihen, että Suomessa pääministeri Sanna Marin on se, jonka hallitus on johtanut koronakriisin hoitoa sekä tehnyt vaikeita päätöksiä.
Ruotsissa käytäneen keskustelua koronakriisin hoidosta hyvin pitkään. Ruotsalaiset viranomaiset muistuttavat, että toimet pandemian hillitsemiseksi ovat Suomen ja Ruotsin välillä hyvin samankaltaisia, ja he ovat tässä oikeassa. Mitä pidempään koronan kanssa on eletty, sitä enemmän maiden toiminta on alkanut muistuttaa toisiaan. Aktiivinen toimija oli Ruotsissa vuonna 2020 Kansanterveysvirasto. Vuoden lopulla pääministeri Stefan Löfven otti hallituksineen suuremman roolin pandemian hoidossa. On herätty siihen, että myös aktiivisia poliittisia toimia tarvitaan.
Kuvat: Wikimedia Commons